Eilinen ratsastustunti oli minulle virstanpylväs ratsastuksessa. Vaikka heposeni suurinpiirtein kuorsasi, kun harjasin ja laitoin satulaa, niin tunnilla riitti energiaa.  Menimme rentoa ravia ja Mánilla oli bootsit jalassa. "Jalat vie ja taas mennään"- fiilis oli koko tunnin. Sitten ope käski irrottamaan toisen käden ohjista ja viemään sivulle....ravattiin.... harjoitusravia.... ja sitten kummatkin kädet suorana kohti taivasta, ylöspäin ja "klik", silloin se tapahtui. Löysin rytmin harjoitusraviin... nyt ei sitten kuulemma enää matkusteta vaan ratsastetaan.... ihanaa kun polle kulki koko ajan eteenpäin ravissa. Muutaman kerran tiputti kaarteessa töltille, mutta ei se haitannut kun matka jatkui reipasta tahtia koko ajan... oisin voinut ravata vaikka toisen tunnin putkeen.