Tänään lähdin minimaastoilijoitten mukaan eli tunnin maastoretkelle ja Máni oli ihana. Ensin mentiin possupassia, sitten vähän lämmettiin ja tajuttiin, että hei... tässä järjestyksessähän niitä jalkoja piti viskellä ja tosi makee töltti löytyi.... sitten oisi voitu mennä pätkä laukkaa, mutta Máni oli ihan hämmennyksissä, että "mitä? saako täällä Norjassa muka laukata???"... seuraavalla pätkällä missä kokeiltiin laukkaa, polle jo uskalsi laukatakin.... Mánilla on kivan tuntuinen laukka.... kolmas kohta missä olisi laukattu, meni pieleen.... hevoset lähti vähän tahmeasti ja syykin selvisi sekunnissa.... mutkan takaa tuli auto tosi kovaa vauhtia... sieluni silmin jo näin auton ja pari hevosta pusikossa mukkelis-makkelis, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan ja hepat eivät hätkähtäneet yhtään... sitten jatkettin metsäpolulle ja kalliolle.... polle vähän liioittelee vielä liikkeitä siellä, mutta kyllä se oppii kulkemaan nuo erilaiset maastot, kun pikku hiljaa opetetaan.... Máni oli nami, nami....