Eilen iltapäivällä ajattelin Mánia irtojuoksuttaa kentällä ja kun tilaisuus tuli pyöriä yksin, niin ei kun hommiin. Heppa meni aluksi ihan hyvin ja ravasikin hienosti, mutta sitten tuli stoppi. Ilmeisesti alkoi kehtuuttamaan ja heppa esitti ettei ymmärrä mitä haluan. Työnsi turpaa minua kohti ja vain väisteli takapäällään, kun hoputin eteenpäin. Minä menin keskelle kenttää "mököttämään" ja mietiskelemään. Máni käveli taakseni, hipaisi turvalla selkää, huokaisi ja vähän ajan päästä alkoi kuorsaamaan..... juupa. Tietää millä naisen sydän sulatetaan. Puhelu Pipsalle ja homma uusiksi. Minun mielikseni Máni sitten ottikin uralla muutaman askeleen eteenpäin ja lopetin harjoitukset siihen.

Lisäys: Muutama päivä myöhemmin juoksutin Mánia uudestaan ja hyvin meni. Mun pitää treenata tätä juoksutusta, että olen itse aina oikeassa paikassa enkä aiheuta suunnanmuutosta tahattomasti. Liinatyöskentelyä Mánin kanssa ei ole ennen tehty ollenkaan, enkä minäkään varmaan ota sitä ohjelmaan.